rhy.fi
Seuran historia

Pistalan Metsästysseuran 50 v. historiikki
01.09.1964 - 01.09.2014

Kirjoittamut Martti Tynkkynen


Pistalan Metsästysseuran perustava kokous pidettiin mv. Esko Rinkisen kotitilalla 01.09.1964 klo 19.00.Tilaisuuteen oli kutsuttu konstaapeli Viljo Hämäläinen ja eläinlääkäri Esko A. Silvennoinen. Mukana oli kymmenkunta metsästyksestä kiinnostunutta kyläläistä.

Tilaisuuden aluksi Esko Silvennoinen piti esityksen metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten toimintaperiaatteista ja tarpeellisuudesta. Vilkas keskustelu johti siihen, että yksimielisesti päätettiin perustaa kylälle metsästysseura.

Järjestäytymiskokous alkoi klo 21.00 ja puheenjohtajaksi valittiin Esko Rinkinen ja sihteeri-rahastonhoitajaksi Martti Tynkkynen. Kokouksessa käytiin läpi Silvennoisen mukanaan tuomat mallisäännöt, mitkä sellaisenaan hyväksyttiin. Perustettavan yhdistyksen nimeksi päätettiin Pistalan Metsästysseura r.y. Perustamisasiakirjan allekirjoittajiksi valittiin Esko Rinkinen, Tauno Karvinen ja Martti Tynkkynen. Päätettiin, että sihteeri hoitaa perustamisasiakirjat Sisäasiainministeriöön. Seura sai paperit ministeriöstä takaisin vasta talvella 1965, minkä jälkeen päästiin tekemään maanvuokrasopimuksia. Se olikin hyvin helppoa Pistalan kylällä asuvien maanomistajien kanssa, mutta alueella oli hyvin paljon tiloja, joiden omistajia löytyi eri puolilta Suomea. Alkoi vilkas kirjeenvaihto ja sopimuksia rupesi syntymään. Lukuisia kertoja jouduttiin käymään verotoimistossa, kun tarkkoja tilojen rajoja ei kukaan tiennyt. Alueesta ei siihen aikaan ollut saatavissa topografikarttoja, mistä olisi nähty tilojen rajat ja rekisterinumerot sekä omistajien osoitteet. Ensimmäiset seuran toimintavuodet olivatkin etupäässä maanvuokra-asioita, mutta laillisesti päästiin harjoittamaan metsästystä jo syksyllä 1965 melko suurella ja yhtenäisellä alueella.

Pistalan Metsästysseura r.y:n keskeiset toimihenkilöt:

Puheenjohtajat                         Sihteeri-rahastonhoitajat

Esko Rinkinen  1964- 1972       Martti Tynkkynen  1964- 1985
Pauli Rinkinen  1973- 1989       Antti Eronen         1986- 1989
Olavi Rinkinen  1990- 2002      Olavi Nousiainen   1990-  1992
Antti Eronen     2003-              Jarmo Rinkinen     1993-

Johtokunnan jäsenet

Tauno Karvinen    1964-1972
Jaakko Kokki        1964-1967
Eero Rinkinen       1964-1977
Kauko Lavonen     1967-1990
Pentti Lavonen      1972-1983
Erkki Putkinen       1977-1979
Olavi Rinkinen       1979-2002
Erkki Uimonen       1983-1984
Unto Turunen        1984-1990
Antti Eronen          1985-1996
Olavi Nousiainen    1989-1996
Ari Pitkonen           1990-1992
Pasi Kosonen          1990-1992
Risto Suomalainen  1992-1994
Kalevi Turunen       1992-1994
Jarmo Rinkinen       1992-
Martti Nevalainen    1994-2004
Janne Rinkinen       1996-
Teuvo Nousiainen    1994-1999
Asko Rinkinen         1999-
Petri Suomalainen   2000-2004
Jarkko Turunen       2003- 

Riistanhoito

1960 ja 1970 luvulla tehtiin talkoilla useita pieniä riistapeltoja mm. ojien varsille. Sinne kylvettiin kauraa ja rehukaalia. Joillekin pellon nurkille jätettiin puimattomia lämpäreitä. Haapoja on kaadettu talvisin jäniksille ja heinää vietiin talvella metsiin. Teerien ruokinta-automaatteja kokeiltiin, mutta huonohkolla menestyksellä.. Kansalaiskoulua käyvät pojat rakentelivat telkänpönttöjä, jotka sitten aseteltiin sopiviin kohteisiin. Nuolukiviä hirville on viety metsiin alkuajoista saakka. Seura on osallistunut säännöllisesti riistalaskentoihin. Huomattava riistanhoitotyö oli 1990-luvulla tapahtunut voimakas pienpetojahti, jossa oli mukana erityisen innokkaasti Risto Suomalainen, Martti Nevalainen, Uimosen veljekset, Pentti Värtinen Paasniemeltä ja moni muukin seuran jäsen. Pienpetojahtiin osallistuvien seuran ulkopuolisten henkilöiden ei tarvinnut maksaa vierasmaksuakaan, mikä osaltaan houkutteli mukaan.

       Kilpailutoiminta

                 Pistalan Metsästysseura on järjestänyt kahdesti Kerimäen Riistanhoitoyhdistyksen eräpolkukilpailut alueellaan. Ne tapahtuivat vuosina 1977 ja 1981.Kerimäen kunnan pohjoisosien seurojen välinen hirvenhiihtokilpailu on pidetty Vasamalahdessa vuodesta 1987 alkaen viime vuosiin saakka. Seuramme on antanut maa-alueitaan myös kenneltoimintaan. Ajokoirakokeita sekä hirvenhaukkukokeita on alueellamme järjestetty useita. Omaa kilpa-ammuntatoimintaa on seurallamme ollut varsin vähän, mutta olemme osallistuneet Riistanhoitoyhdistyksen kilpailuihin ja seuramme on järjestänyt useita RHY:n haulikko ja luodikkokilpailuja. Maininnan arvoinen asia on myös Pekka Lavosen rakentama ilmakiväärihirvirata. Vuosi oli 1976. Rata olikin kovassa käytössä. Ensimmäinen oma kiekkolinko hankittiin 1978.

Rakennustoiminta

            Vuonna 1983 valmistui talkoovoimin nylkykatos Olavi Rinkisen piharakennuksen yhteyteen. Se olikin vahva näyttö seuran talkoohengestä, sillä 16 talkoot pidettiin ja arviolta n. 800 työtuntia kului aikaa. Kärinlammen rannalle rakennettiin kota v 1993 sekin tietenkin talkoovoimin. Seuraavana vuonna oli vuorossa saunan rakentaminen. Kerimäen Opettajayhdistyksen 1995 siellä pitämän saunaillan jäljiltä oli paikalla vain hiillos. Onneksi seurassamme on vakuutusmies ja vakuutukset olivat kunnossa. Uusi ja entistä parempi sauna saatiin valmiiksi kesällä 1996. Puuliiteri valmistui 1997. Komea ja ajanmukainen nylkyrakennus/monitoimitila tuli ajankohtaiseksi kun Olavi Rinkinen myi tilansa eikä ollut enää soveliasta nylkeä hirviä vieraassa pihapiirissä, vaikka vuokra-aikaa oli vielä jäljellä ja kiinnitykset rakennukseen. Ari Pitkoselta ostettiin oma tontti ja nyt kaikki rakennukset ovat seuran omistamalla maalla. Rakennelma vaati valtavasti talkootyötä ja tietenkin rahaa. Hinnaksi tuli n. 23000 €, mutta siihen saatiin myös EU-rahoitusta.

Sähköliittymä lisäsi kustannuksia huomattavasti, mutta kaikki toimii erinomaisesti sähkövinssistä lihamyllyyn ja keittiössäkin syntyy ruoat ym. Velkaakin seuralle jäi, mutta nyt seuramme on jo velaton. Pentti Lavonen teki ammattirakentajan otteilla suurimman työmäärän, mutta paljon tekivät myös ahkerimmat talkoomiehet.

Viihdetoiminta

                 Seuran perustamisen alkuaikoina hirviseurueeseen kuuluvat jäsenet järjestivät kukin vuorollaan peijaiset. Ne pidettiin kunkin jäsenen kotona., mutta vuodesta 1973 lähtien pitopaikaksi muodostui ravintola Ängervöinen. Sittemmin peijaisia on pidetty Kerimaassa ja viimeisinä vuosina on peijaisten pitopaikaksi tullut Hotelli Herttua. Maanomistajille ja kyläläisille on pidetty useita rantakalailtoja ja tanssiaisiakin lukuisia kertoja. Niistä saatiin seuralle lisätuloja, sillä orkesterikin oli omasta takaa. Kapellimestarina Pauli Rinkinen, mukana taisi olla emäntäänsä Ritvaa lukuun ottamatta koko perhe. Taisi siellä soitella Jukka Rinkinenkin. Saaduilla rahoilla hankittiin mm. radiopuhelimia.

                 Pistalan Metsästysseuran tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä seuraan on liittynyt viime vuosina nuoria innokkaita metsästyksen harrastajia kun samalla vanhimmat perustajajäsenet siirtyvät sivusta seuraajiksi ja hengessä mukana olijoiksi.

********************************************************************

 

 

Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua